Oi miten paljon hienoja juttuja! ja hätäinen postauksen otsikko, pahoitteluni
Hain ajokorttini. Ajelin kolme viikkoa sillä heppoisella ajolupapaperilla (tai siis, en sillä paperilla vaan Opelilla, mutta sen kanssa). Torstaina pääsin hakemaan oikean kortin katsastuskonttorilta ja hymyilemään iloisesti virkailijanaiselle. Siitäs saitte, hah!
Kävin kampaajalla. Se ei sinänsä ole kiinnostavaa tai tärkeää. Mutta se on, että tukka näyttää nyt minulta; täsmälleen siltä, miltä haluan sen näyttävän. Olo on aikuinen ja itsevarma, hetkittäin jopa kaunis.
Rakkain tuli Helsingistä ja on viikon maisemissa. Oli meillä kaksi yötä. Ihmisten puolue oli ystävämme. Tiettyä viihdyttävyyttä on siinä sarjassa.
Sitten menimme brunssille, jossa oli juustoa ja munakokkelia ja suklaakakkua ja paljon muuta. Tapasin ihmisiä ja pelasimme Trivial Pursuitia. Brunssi venähti vähän, oli hassua ja mukavaa.
Kuuntelen Spotifystä folkradiota, joka on jännittävä keksintö. Korpiklaani ei tosin vastaa käsitystäni folkista.
Ihanan kanssabloggaajani vinkistä aion kirjoittaa runon päivässä huhtikuun ajan. Kyllä minusta vielä runoilija tulee!
Saunaan. Teetä. Nukkumaan.
Kuinka ilkeät unohtaa mainita auton nimen vaikka se on niin kaunis!!
VastaaPoistaKaikki kuulostaa hyvältä ja kauniilta mutta ehkä seura tekee kaltaisekseen eli sinä kaiken ympärilläsi hyväksi ja kauniiksi. Näihin runollisiin sanoihin päätän lyhyen kommenttituokioni.
Totta, anteeksi! Kaikille tiedoksi että rakkaan Opelini nimi on siis Rauha. Vaikka aiheutankin sen kanssa kaaosta siellä minne ikinä menenkin.
PoistaEpäilen vähän.