Hän söi irtokarkit etukäteen mutta säästi juustonaksut meidän juhannustamme varten, ja sitten oli lettuja ja grillattuja asioita ja järvellä soutamista. Oli se sama sauna jossa niin monena kesänä olemme taistelleet siitä ollaanko siellä vähän aikaa (minä) vai kauan ja pestään tukkakin (hän).
Ja kaikki oli juuri niin täydellisen tuttua kuin vain parhaan ystävän kanssa voi olla.
Enkä jaksanut taistella laiturin portaita ja itseäni ja kylmyyttä vastaan niin kuin
aina, vaan hyppäsin keskelle virtaa ja ehdin takaisin
laiturille ennen kuin aloin edes ajatella, mennäkö vai eikö mennä.
Heräsin aurinkoiseen aamuun, vieressä lappu tuu alas kun oot heränny ei mittään kiirettä.
Ja minä luin runoja, oi Spoon River.
Iltapäivällä nukahdin sohvalle lempiviltin alle ja näin värejä, ne sulautuivat toisiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas