perjantai 28. joulukuuta 2012

Potentiaalien tuskallisuudesta

Kurkku kipeänä aamuun ankeaan soi päässä kun herään.
kuka käski mennä alasti nukkumaan 

Nauran ääneen Demetri Martinille ja heitän kaikki suklaakääreet sängyn reunan yli, voi niitä myöhemminkin roskakoriin kalastella.

Mahdollisista joulukiloista syytän kreikkalaista salaatinkastiketta.

Ikävöin oikeuttamatonta ikävää, sellaista jota ei saa ilmaista ettei ole kauhean hölmö. Kuuntelen Jippua ja Richie Samboraa ja haluaisin lyödä itseäni

mutta olen ehkä oppinut puhumaan, edes vähän, ja siitä olen niin iloinen että voisin lähteä lentoon.

Tammikuun kahdeskymmeneskuudes lähden lentoon. Helsinki-Lontoo, uusi violetti matkalaukku ja sumuiset Walesin nummet. Seikkailu. Ei vielä asuntoa. Ei vielä kurssivalintoja. En vielä ajattele tätä, ajattelen liikaa tammikuuta ja kaikkea sitä mikä tammikuussa voisi tapahtua mutta luultavimmin ei tapahdu.


//edit. minulla on uudet maihinnousukengät

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas