perjantai 26. huhtikuuta 2013

take me somewhere i can grow

Yksinäiset Itsenäiset naiset ovat tällaisia,
he värjäävät hiuksensa itse,
eikä haittaa, että väri tekee lattiaan tahran, ei sitä kukaan huomaa.

He valitsevat viininsä itse,
kauniin etiketin perusteella,
ja juovat sen keskellä viikkoa, jos huvittaa.

Itsenäiset naiset ostavat junalipun Turkuun
tapaamaan vanhoja ystäviä
selvittämään onko siellä pankkiautomaatteja.

Itsenäiset naiset muuttavat syksyllä
omaan huoneeseen, ja odottavat jo innolla ensi vuotta.

Itsenäiset naiset suunnittelevat Walesin-matkaa.

Itsenäiset naiset pärjäävät, epävarmuudesta ja peloista huomaamatta.
Pärjäävähtän?


Voimabiisi.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Elämä kihelmöi

Täällä sataa taas, ei se mitään, en minä auringon vuoksi Walesiin muuttanut.

Viikonloppu oli jäätelöä ja next episode, next episode. Tuntuu hyvältä klikata play ja enter, kun on kulkenut kolme viikkoa ilman ruutua.

Himoitsen korvakoruja nettikaupoissa.

Ostan kurkkuja ja paprikoita ja teen leipiä ja salaatteja.

Ei minulla ystäviä tässä kaupungissa ole, mutta teatterikurssikaverit moikkaavat kadulla, se riittäköön.

Välillä hihityttää ja kihelmöi. Kai elämä yleisesti.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

a broken heart at the hands of a child

Valkoinen ruusu ikkunalaudalla lakastuu,
viimeinkin saan piiloon kaiken joka muistuttaa.
(mukit ja kortit ja tunteet)

Ja on kohtuutonta, että tässä tilassa pitäisi kyetä lukemaan pääsykoekirjaa tai kreikkaa tai pakkamaan,
kun haluaisin vain syödä suklaata, nukkua ja unohtaa.
Yksin en kestä olla hetkeäkään - kun kukaan ei ole paikalla, saatan hajottaa esineitä.

En ole nähnyt aurinkoa sen jälkeen.

Pahoittelisin muuten kryptistä ja itsesäälistä kirjoitustapaani, mutta tässä huoneessa on uusi sääntö: anteeksi ei saa pyytää turhaan. Se on hyvä sääntö. Ja tässä huoneessa kuunellaan tänään näitä:


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

sun ei tarvitse kuulua vain yhteen maailmaan

Rauhanaseman ulkopuolella hämärtyy ilta.
Minä olen hurmaavin itseni, juttelen niitä näitä, nauran,
pelaan peliä.

Ympäristöministeri sanoo muistavansa minut,
no eihän se tietenkään oikeasti muista,
mutta sanat saavat minut
suoristamaan ryhtini
- on minullakin lupa olla täällä.

Haluaisin jonakin päivänä
olla yhtä hyvä kuin nuo,
olla Nuhevin puheenjohtaja

se joka tunnetaan eikä se joka tuntee.

Ihanat juhlat,
ihana toinen maailma
joka pelastaa minut
tästä elämästä silloin kun pelastusta tarvitsen.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

mutta sydämeni jää

Kävin eilen kahvilla maailman kauneimman naisen kanssa,
sillä oli naurava vauva ja se sanoi kärsivänsä asfalttistressistä.
Se puhui ajasta jolloin oli kaksikymppinen,
minä mietin,
että kymmenen vuoden päästä minä haluan olla juuri tuollainen.
se leikkasi tukkansa koska minun hiukseni rohkaisivat

Täytimme ystävän huoneen ilmapalloilla,
nyt se ei pääse sinne vaan joutuu nukkumaan meidän huoneessa.
Ei haittaa.

Olen ehdollistunut vihaamaan tätä huonetta, sen värejä ja loputonta pölyä ja vaatekasoja ja liian vähäistä kaappitilaa.
Tahtoisin oman keittiön ja niin paljon kaikkea muuta.

Ja mietin, mikä se on mikä elämästäni puuttuu.

Voiko ihminen muuttaa kerralla kaiken? Voiko ihminen muuttua toiseksi, jos oma itseys oksettaa?

toisinaan kaipaan aikaa,
jolloin auringonnousu sattui
ja sydämeni oli missä lie
sillä silmäkulmissani on jäljet
joista näkee että silmillänikin
joskus hymyilin
SMG - Ota minusta puolet