sillä oli naurava vauva ja se sanoi kärsivänsä asfalttistressistä.
Se puhui ajasta jolloin oli kaksikymppinen,
minä mietin,
että kymmenen vuoden päästä minä haluan olla juuri tuollainen.
se leikkasi tukkansa koska minun hiukseni rohkaisivat
Täytimme ystävän huoneen ilmapalloilla,
nyt se ei pääse sinne vaan joutuu nukkumaan meidän huoneessa.
Ei haittaa.
Olen ehdollistunut vihaamaan tätä huonetta, sen värejä ja loputonta pölyä ja vaatekasoja ja liian vähäistä kaappitilaa.
Tahtoisin oman keittiön ja niin paljon kaikkea muuta.
Ja mietin, mikä se on mikä elämästäni puuttuu.
toisinaan kaipaan aikaa,
jolloin auringonnousu sattui
ja sydämeni oli missä lie
sillä silmäkulmissani on jäljet
joista näkee että silmillänikin
joskus hymyilin
SMG - Ota minusta puolet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas