keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

eksyksissä hieman

Sulle valheen valhetta en ehtinyt mä kertomaan
laskematta kannet auki paljastin aivan kaiken
peittää voinut en
onni sellainen
kerran on vain mahdollinen

Maailma on meille
mennään
eikä menty milloinkaan
minä tiesin aina
tiesinhän vaan ihanaa on kuunnella
niin harhaisia hourematkoja
keksittyjä kaupunkeja
--
Toivoin että saisin sen minkä hän tai jotain sinne päin
Hetket, voikukanlehdet syksyin, tiedähtän
kaiken kerrallaan ilmaan puhaltaa
PMMP - Heliumpallo

Yhtäkkiä tajuaa, miten jokin laulu kertookin omasta elämästä.
Toisina päivinä on uskomattoman hienoa, kun saan tavata esikuvani ja hän nauraa vitsilleni.
Toisina en ymmärrä mikä on kaiken tämän tarkoitus,
miksi minä opiskelen tätä,
kuka minä olen ja minne olen menossa ja mitä minä haluan?
En ainakaan tätä, pölyistä sängynalusta ja Facebookissa vietettyjä tunteja.

Joskus kaipaan sitä aikaa, kun olin nuorempi ja idealistisempi ja maailma tuntui sydäntäkouristavan suurelta ja kirkkaalta. Oliko Helsinki minulle vain keksitty kaupunki?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas