sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Vaillinaisia lauseitani

su 23.6.13
Automatkan aikana meitä on viisi
kulkemassa satoja kilometrejä
vihaitkusta huutoon, anteeksiantoon, uuteen vihaan

Minä tunnen särkyvät maailmat ihmisten välillä

Muistan kyllä toisiakin hetkiä, mutta
nyt kuulen vain renkaiden huminan moottoritiellä
me olemme jotain mikä on jäänyt

valumaan unohtunut hana

ti 25.6.13
Vesi on matalaa ja kylmää, minä
laskeudun laiturilta
ojennan käteni vartaloni sydämeni

kaukana lännessä aurinko
laskee mäntyjen taakse
minä tunnen tämän värinän
olen kokenut sen ennenkin

se lupaa hyvää

maailma on vihdoin vain minun

to 27.6.13
Tänään säikähdin ensimmäistä kertaa
kun tajusin:
Seuraavan kerran kun palaan
ei minua odota kukaan.

Mutta koskaan en sano:
Älä mene

Kun minä ja muuttolinnut lähdemme etelään
sinulla on toinen suunta,

ja niin on sen määrä olla:
Kesäheilat ovat kesäheiloja
eivätkä isot tytöt itke


ti 16.7.13
Minä saatan olla seikkailija
Pakata pyyhkeen ja vaihtosukat
reppuun, juosta rikkinäisissä
kengissä valtatien yli
Nauraa riskeille ilman pelkoa

Mutta väärän kaupungin yön laskeuduttua
väärällä huoltoasemalla
minuakin värisyttää

Kaikkiin koteihin satoja kilometrejä

la 20.7.13
Tahdon kirjoittaa
ainakin sata tarinaa siitä
miten komea olet
aukinapitetussa paidassa
nauravana, ivallisena
tupakka oikeassa suupielessä

mutta niitä tarinoita
ei ole tarkoitettu minun kirjoitettavakseni

// Kesä on pian kääntymässä syksyyn. Olen jakanut ehtoollisviiniä tärisevin käsin ja toistellut Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu, laulanut muistisairaille vanhuksille, kaivannut elämääni, alkanut pitää Anna Puun musiikista, koskettanut, kärsinyt kuuhulluudesta, iloinnut ystävien saamista asunnoista, töistä ja opiskelupaikoista ja toivonut että omassakin elämässä tapahtuisi jotain hienoa.
Juuri nyt ei kuulu hyvää mutta luotan - kyllä tämä tästä.


2 kommenttia:

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas