tiistai 18. joulukuuta 2012

nyt kaipaan laululiljaa

"Missä ***** nykyisin opiskelee? ********lla?
"Näin mä olen kuullut."
"Miten niin kuullut? Ettekö te ole enää väleissä? Tehän olitte aina yhdessä!"

Tein viime yönä listan asioista, jotka aion elämässäni muuttaa ensi kevään aikana. Ne olivat kai jonkinlaisia uudenvuodenlupaksia. Koska tiedän, että näin ei voi jatkua ja koska tahdon elää täysillä ensimmäisen yliopistokevääni (syksyn unohdin elää). Minulla on joululoma, hoidin pois alta autokoulun kakkosvaiheen, kävin kokemassa uskomattoman kivuliasta nostalgiaa vanhalla yläasteellani (lukiolle en uskalla edes mennä.), huomenna teen joululahjaostoksia. Aion kääntää unirytmini järkevämmäksi ja mennä pulkkamäkeen, katsoa Pasilaa ja lukea eksegetiikkaa ja Simone de Beauvoirea ja Anna Ahmatovaa ja ottaa kaiken ilon irti Spotify Unlimitedistä (kiitos Sofia! ♥). Ikävöin armoa ja seurakuntayhteyttä, lapsuuden maagisia jouluja ja Konviktia siellä kaukana  Helsingissä. Pian on vuosipäivä ja rakastan. Olen sekava. Tahdon olla parempi. Tällä kertaa pystyn siihen.


ei koskaan sanoja tarvittu me vaikka leffoissa niin, eri kohdissa itkettiin

2 kommenttia:

  1. konvikti-ikävä helpottaa sillä, kun luet, mitä seppo kirjotti meille facebookissa. ei oo meinaan ikävä sen jälkeen. eikä sun tarvitse olla yhtään parempi, oot just hyvä just noin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko-vitun-matonta, joo ei oo kyllä enää ikävä. En kestä :-----D ja nyt siellä hajosi pesukonekin, way to go Konvikti

      Poista

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas