Minä tiedän täsmälleen, mikä minun ongelmani on. Koskaan ei riitä se, että on tässä. Koskaan ei riitä se, mitä oikeassa elämässä on.

Mielikuvissani punaisen tuvan pihalla, siinä perunamaan reunalla juoksee kaksi pellavapäätä ja sen tuvan portailla istut sinä kädet kahvikupin ympärillä. Ja meillä on kaikkea.

Huonoina päivinä huudat minulle, koska olen idiootti, mutta et koskaan pellavapäiden kuullen, koska kasvatustieteilijät ei traumatisoi lapsia. Ja huonoina päivinä minä vihaan sinua, koska olet aina poissa kotoa ja koska olet täydellinen, et koskaan myöhässä. Ja sinä sanot raivostuttavan ihanalla murteellasi, että "vihhaa vaan, rakastat kuitenkin". Ja niin minä aina lopulta rakastan, ja me sovimme kaikki riidat ja muistelemme yhä uudestaan ja uudestaan sitä vuotta kun tutustuttiin.

Mitä oikeassa elämässä on?

Oikeassa elämässä sinä vihaat punaisia tupia. Meillä on vain kahvilan nurkkapöytä, ja kahvilan nurkkapöydässä on vain me kaksi. Siellä sinä kerrot, että vuoden päästä lähdet Syyriaan tai Afghanistaniin. Sinulla on energiaa pelastaa koko maailma ja palava halu aina mennä. Minä rakastun aina vain niihin, joiden täytyy lopulta mennä, mutta sitä en sano sinulle. Kahvilan nurkkapöydässä on vain me kaksi, poskipääni ovat hymyilystä kipeät ja kello alkaa olla tosi paljon.

Me nähdään maanantaina taas, sitä ennen halataan. Sinun kosketuksestasi minun kehooni tulee aukkoja, joissa on myöhemmin haamusärkyä.

Haamusärky on todellista kipua. Muuta ei ole. Sydänsurujakaan ei ole enää. Olen tuntenut niitä niin monta kertaa, että ne kuluivat loppuun ja jäljelle jäivät vain aukot. Vuoden päästä sinä lähdet Afghanistaniin, vuoden päästä minä rakastan jo jotakuta muuta. Aukot täyttyvät niin. Aika valuu niihin, asioita tapahtuu, ja sitä odotellessa minä kiipeän ikkunalaudalle seisomaan ja katsomaan maisemaa. Sinä rakastat kaupunkia, joka täältä näkyy. Minä laskeudun takaisin alas, menen nukkumaan, herään taas huomenna tunteja ennen herätyskelloa ajatukseen sinusta.

Kaikki toistuu ja kiertää kehää. Aukot, aika, ikkunalaudat, sinä.