keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

pääkaupungista

Helsinki.

Ostin mangoteetä pienen kaupan punatukkaiselta naiselta.

Näin rastamiehiä ja noin miljoona Fjällräven-reppua ja katusoittajia. Käyttäydyin kuin idiootti, joka ei ole koskaan nähnyt edes liikennevaloja.

Mietin, miksi en pukeudu niin kuin oikeasti haluaisin ja miksi hiukseni ovat takaapäin niin rumat.

Ajoin lähijunalla ja ihastelin katukylttejä. Hämmästelin, kuinka kävelijöille ja pyöräilijöille on omat kaistansa kevyen liikenteen väylällä.

Sain lounaan yliopistolla opiskelijahintaan, kiitos ystävällisen kassaneidin.

Kävin eduskunnan täysistunnossa kuuntelemassa Ben Zyskowiczin järjettömän tylsän puheenvuoron. Vannoin mielessäni, että tänne palaan vielä, puhujankorokkeelle.

Kävin katsomassa Nälkäpelin ja ajattelin, että haluan olla kuin Katniss Everdeen.

Päätin, että sitten kun asun Helsingissä, ostan ruokani torilta. Ainakin perunat.

Rakastuin kortteleihin, joilla on eläinten nimiä. Hamsteri, Aasi, Kirahvi. Ja kivisiin kilpikonniin.

Niin, ja olin toki aika rakastunut tuohon yhteen, jonka luona majailin. Oi onnea.






lauantai 14. huhtikuuta 2012

mene sinä siili takaisin metsään, mä lähden huomenna kaupunkiin

Arvaatteko mihin kaupunkiin?

No Helsinkiin.

Lataan mp3-soittimeen Ultra Brata, pakkaan tavarat Fjällräveniin ja hyppään junaan. Suunnitelmissa olisi kävellä aamulla meren rannassa, katsella puluja eduskuntatalon portailla (as Kyösti Pöysti), tavata uusia ihmisiä ja olla rakastunut.

 

Ai niin, ylioppilaaksi pääsemistä voi odotella hyvillä mielin kun on mekko kengät ja korvakorut hankittu.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

en keksi otsikkoa

Koneella istumisen voi oikeuttaa hyödyllisten asioiden tekemisellä. Tulostin junalipun, uusin kirjaston lainat ja tutkin vanhoja teologisen pääsykokeita.

Ystävän akvaariosta muutti meille albiinomustatetroja ja iso kanto, ja minähän olen taas liekeissä.

Tie onneen on pelata Giljotiini-peliä ja kuunnella LP-levyjä. Myös pienet pääsiäismunayllätysdinosaurukset ovat kivoja. Ja nauraminen niin, että itkettää eikä saa happea ja luulee kuolevansa.

Pääsiäisbrunssillakin kävin, oli mainiota.

Vuokko Hovatan ääni on kauneinta maailmassa.



Ja nyt taas pääsykoekirjaa. Ihan oikeasti.



sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Matkakertomuksia

Milanossa oli jokseenkin kevät. Keskiaikainen linna veti minua puoleensa kovin. Hotelliaamupalan leivänpaahdin oli kiehtova kapine, joten pureskelin vuorotellen nutellan ja sulatejuuston peittämiä leipiä.

Minulla on uusi paita. Siinä on Chloë Sevignyn kuva ja sen on valmistanut Marc by Marc Jacobs eikä minua oikeastaan haittaa ettei vaaleanpunainen sovi minulle (tai että veljeni mielestä paita on ruma). Kaksi vuotta etsintöjä neljässä maassa riittivät oikeuttamaan ostopäätöksen.

Milanosta Riikaan lensi suloinen mies, mutta harmikseni hän ei saapunut jatkolennolle Tampereelle. Ehkä hän olikin hallusinaatio. Hänellä oli nuttura ja hieman siivoton ruskea parta ja farkut ja hän istui risti-istunnassa lentokentän lattialla ja vaikka näin hänet itse, alan olla jo melko epäileväinen, tokko tuollaista henkilöä voi olemassa ollakaan.

Riika-Tampere-kone oli 48-paikkainen, ja perillä lentokentän ovet olivat jo lukitut.

Minäkin olen kirjoittanut NaPoWriMo-runoja, mutta ne ovat lyhyitä ja hupsuja ja melkoisen raakileita, eivät sellaisia kauniita ja harkittuja kuin Minnan runot. Päätin etten julkaise täällä yhtäkään, mutta taidanpa sittenkin.


3.4.

good morning
stuertilla
hurmaava hymy
jos olisin mies
iskisin silmää



4.4.

otamme satunnaisen raitiovaunun
päätepysäkille

minulla on
vakosamettitakki
nutellaviikset ja
kertakäyttökamera

postikorttiin kirjoitan
olisitpa täällä! (alasti)

lauantai 7. huhtikuuta 2012

i wish i had a mango tree

Täällä kylällä asuu nainen, joka näyttää muumihahmolta. Tänään sillä oli punaiset kumisaappaat, pörröiset korvaläpät ja kukkahame. Reppu selässä. Mietin, mihin se oli menossa ja voisinko minäkin olla aikuisena yhtä herttaisen näköinen.

Ihmisten puolueen Päivi on mun idoli paskoista mielipiteistään huolimatta.

Tänään on tosi tosi tosi kevät.

Muuta sanottavaa ei tänään minulla olekaan. Nukuttaa.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

kun kaikki katsoi minua, sanoin mä tahdon runoilla

Tämä talvi on kestänyt vuosia,
huokaisi ystävä


Minä olin samaa mieltä,
mutta päätin kertoa


ruusunnupuista jotka jo
availevat ääntään
kasvihuoneissa kesää varten


Ruusut ja kastuneet sukat
märän maan tuoksu
sulava likainen lumi
lohduttavat meitä tänään


lupaavat suurempaa


Vuosien päästä nauramme yhdessä
kevätmielillemme
onnen kaipuulle
nuoruudellemme kiihkomieliselle
kaikkitietävyydelle

olkaa armollisia.
minä vasta opettelen.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

jos taivas on paksu ja harmaa

Mä vihaan vihaa. Vihaan äkäisyyttä, marttyyriyttä, katkeruutta, tympääntyneisyyttä, pessimismiä ja kaikenlaista perseilyä. Sitä, että puolisot ovat ilkeitä toisilleen ja vanhemmat rähjäävät lapsilleen. 

Peräänkuulutan rakkautta, kärsivällisyyttä, huumorintajua, tiettyä positiivista välinpitämättömyyttä, rentoa elämänasennetta ja seikkailunhalua sekä unelmointia.

Silti itse sorrun jatkuvasti kaikkeen, jota vastustan. Valitan. Murehdin turhia. Kiukuttelen. Inhoan itseäni ja väheksyn muita. Tiedän, että se kuuluu elämään, mutta rajansa kaikella. Haluaisin juuri nyt sanoa maailmalle, että katsokaa auringonpaistetta. On kevät, ja maailma on täynnä pieniä ja suuria ihania asioita niiden arkisten ja ikävienkin murheiden rinnalla.
 
postikortit
muumimukit
hyvät hiusaamut
pienet käytännön pilat
Marianne-karkit
intertekstuaalisuus
tähtisadetikut
punainen kynsilakka
kun koira tulee syliin nukkumaan
tuoksut, jotka tuovat mieleen tietyn hetken tai ihmisen
saippuakuplat
rinkat
irtokarkit
nukkua pää jalkopäädyssä
kirjamessut
Marimekko
junalla matkustaminen
keinuminen
Vihreä liitto
YleX
sateenkaaret
villapaidat
naalit
Vakiopaine
Vasemmistoliitto
suosikkielokuvien katsominen uudestaan ja uudestaan
kirahvit
Fjällrävenit
Ïhmisten Puolue
Reilu Kauppa
äänestäminen
dinosaurukset
Ultra Bra
vuodenaikojen vaihtuminen
rahka ja kahvi aamuisin
Spotify
Sinkkuelämää-tunnari
hetki, jolloin tee on juuri sopivan lämmintä
polkupyörät
hauskat, yllättävät tekstiviestit

Minua nukuttaa. Mutta jos teitä ei nukuta, soittakaa ystävälle kysyäksenne kuulumisia, menkää pyöräilemään ensimmäistä kertaa tänä keväänä, liittykää puolueeseen, kirjoittakaa kirje, varatkaa lento kauas, huudattakaa lempilevyänne, katsokaa hyvä elokuva tai lukekaa runoja. Tai ainakin hymyilkää äidille/puolisolle/tuntemattomalle vastaantulijalle/lapsellenne. Tai mitä hyvänsä. Saa itkeäkin, jos siltä tuntuu.


  jos taivas on paksu ja harmaa
aion soittaa sulle varhain
silloinkaan en osaa unohtaa

PS. !!! tiedättekös mikä tämä on. Elokuuta odotellessa!