Niin hyvää puuta

Loppujen lopuksi minulla on kesän päätteeksi kourassa työtodistus kuukauden ajalta, tulin kotiin ja söin viimeiset neljä keksiä Palahniukin tahtiin tuosta vain.

Kämppiksellä on uusi pesukone ja minulla vihdoin pesupähkinöille kangaspussi, ei tarvitse käyttää sukkaa moisen asemassa. Eikä tarvitse kantaa pyykkiä pestäväksi toisaalle.

Eilen kannoin banaanilaatikoita ja häkkivarastosta löytyneen maton. Se ei ollut minun muuttoni, mutta oli se kuitenkin melkein ja niin vain vaihtui katto jonka alla nukkua. Paljon kotoisampaan. Sellaiseen, jossa ei ole ylimääräisiä soluihmisiä. Ja herääminen oli parasta ja paahtoleipäaamupala oli parasta ja myös maailman paras mies on minun ja siitäkös minä olen välillä ihan hämmentyneessä hurmiossa enkä toivottavasti ikinä lakkaa olemasta (ja kiitollinen). Ja minulla on vaatteille oma hylly.

Tänään ja huomenna säätiedotus lupaa orkesteriharjoituksia, syntymäpäiväravintolaillallista ja asiaankuuluvasti sitä edeltävää korttiaskartelua, sekä UIJUIJUI siirtymisen lyhyehkön loman viettoon Kuopioon.

On oikeasti aika pelottavaa olla näin onnellinen.


ps. hallitus, imaskaapa slerbaa

Ei auta huuto vasten tyynyä

Eikä minua korvenna se, että olen tyttö, jolle soitellaan vain humalassa
eikä se, että kävelen yksin ilman kenkiä Temppeliaukiolta Kruununhakaan
varoen lasinsiruja
ei, ei, ei,
osaan nauraa kaikelle sille.
Ei se, miten pimeitä ovat yöt ja kylmiä, ja miten tyhjiä päivät.
Minä vain odotan.
Minä iloitsen toisten lapsista, toisten kihlauksista.

Uusien fuksien orientoiva viikko alkoi tänään,
minä muistan yhden fuksin vuoden takaa,
sillä oli kirkkaat silmät, sydän täynnä intoa ja rakkautta
voi miten se uskoi kaikkiin unelmiin
se valitsi asua joka on tarpeeksi hyvä yliopiston aloittamiseen
minäkö se olin

Uusi musiikkirakkaus, aurinko paistaa, mitähän tekisin tänään?

tahdon kuolla häpeään

likaisena kasvoni kätken

Meihin meistä jäljet jää

Ja kun hän lähti,

oli vesi harmaata, ja

taivas ja sielu.

Häneltä jäi minulle

tyhjä tupakka-aski, Ruotsista tuotua Coca-Colaa

ja kaulaan armeijan tunnistelaatta

(tai mikä lieneekään)

Minulta jäi hänelle

pala sydäntä ja mietin: hölmö tyttö,

jakaa nyt noin palasia maailmalle

Viime päivät ovat vanhentaneet minua vuosia.

Vaillinaisia lauseitani

su 23.6.13

Automatkan aikana meitä on viisi

kulkemassa satoja kilometrejä

vihaitkusta huutoon, anteeksiantoon, uuteen vihaan

Minä tunnen särkyvät maailmat ihmisten välillä

Muistan kyllä toisiakin hetkiä, mutta

nyt kuulen vain renkaiden huminan moottoritiellä

me olemme jotain mikä on jäänyt

valumaan unohtunut hana

ti 25.6.13

Vesi on matalaa ja kylmää, minä

laskeudun laiturilta

ojennan käteni vartaloni sydämeni

kaukana lännessä aurinko

laskee mäntyjen taakse

minä tunnen tämän värinän

olen kokenut sen ennenkin

se lupaa hyvää

maailma on vihdoin vain minun

to 27.6.13

Tänään säikähdin ensimmäistä kertaa

kun tajusin:

Seuraavan kerran kun palaan

ei minua odota kukaan.

Mutta koskaan en sano:

Älä mene

Kun minä ja muuttolinnut lähdemme etelään

sinulla on toinen suunta,

ja niin on sen määrä olla:

Kesäheilat ovat kesäheiloja

eivätkä isot tytöt itke

ti 16.7.13

Minä saatan olla seikkailija

Pakata pyyhkeen ja vaihtosukat

reppuun, juosta rikkinäisissä

kengissä valtatien yli

Nauraa riskeille ilman pelkoa

Mutta väärän kaupungin yön laskeuduttua

väärällä huoltoasemalla

minuakin värisyttää

Kaikkiin koteihin satoja kilometrejä

la 20.7.13

Tahdon kirjoittaa

ainakin sata tarinaa siitä

miten komea olet

aukinapitetussa paidassa

nauravana, ivallisena

tupakka oikeassa suupielessä

mutta niitä tarinoita

ei ole tarkoitettu minun kirjoitettavakseni

// Kesä on pian kääntymässä syksyyn. Olen jakanut ehtoollisviiniä tärisevin käsin ja toistellut Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu, laulanut muistisairaille vanhuksille, kaivannut elämääni, alkanut pitää Anna Puun musiikista, koskettanut, kärsinyt kuuhulluudesta, iloinnut ystävien saamista asunnoista, töistä ja opiskelupaikoista ja toivonut että omassakin elämässä tapahtuisi jotain hienoa.

Juuri nyt ei kuulu hyvää mutta luotan - kyllä tämä tästä.

Kuinka rakastua taikuriin

palapelin tuhanneskahdeksas pala löytyi korvani takaa
se oli viimeinen
se loksahti

annoin kissoille sitä mitä ikinä kissat syövätkään
ja meille tomaatti-makaronipataa
se vähän kiehui hellalle kun oli tärkeämpää tekemistä
(no halailua, minä senkin haihattelija)

Uppopaistetusta ruoasta

Olen saanut hienostopizzaa ystävältä joka muuttaa Brysseliin

ja sipulirenkaita ja kalapuikkoja ja perunalastuja ikiomalta ihmiseltä joka muuttaa yksiöön.

Brysseliin minulla ei ole rahaa mennä tervehtimään. Yksiöön kannattanee jättää hammasharja.


Olen purrut itseäni kieleen. Olen maksanut laskut ja hymähtänyt tyhjentyneelle tilille.


Olen kehittänyt kummallisen unirytmin, jonka tahdissa herään joka aamu viiden maissa noin tunniksi ja luen sitten itseni uneen jälleen.

niin kaukana on ikäväsi maa

Kuuntelen työväenlauluja ja Ultra Brata,
siivoan kaoottista huonettani ja kaipaan Helsinkiin, kotiin,
sinne missä on kaikki, mikä on minun.