perjantai 28. syyskuuta 2012

Pää ja kaupunki

Olen juonut montaa teetä
yksi maistui kumihanskoille
toinen raa'alle kalalle
pari kuppia join lehtineen, söhelö kun olen.

Minulla oli sateenvarjo mutta jätin sen Minnan lattialle
osasin kävellä väliä Kruununhaka-Kallio eksymättä kertaakaan
(olin piirtänyt kartan, se rypistyi kaatosateessa).

Oli vehnäpaahtoleipää ja tuorejuustoa, aurinkokuivattu tomaatti,
poskea raapii mahdollinen viisaudenhammas
eikä Minna halunnut haistaa tyynyliinaani
kun siinä oli omituinen lihapiirakan tuoksu, suoraan pyykistä tulleessa.

Oli tuttu soittolista ja tuntematon suihku, oli kylmiö johon voi kävellä sisään
ja tiskiainetta suihkupullossa.

Nojatuoli.

Kahvilabaarin vessan seinät täynnä viittauksia Sherlockiin ja minä niin onnellisena niiden ymmärtämisestä. Minä kahvilabaarin seinustalle unohtuneena kirjoittamassa muistikirjaan elämänohjeita itselleni, etten vain unohtaisi.

Minä sanomassa ääneen asioita, joita haluan elämältä. Vähän peloissani - ei, ei vähän, vaan hyvin paljon.

Hetkittäin hento aavistus siitä että jossain olisi minullekin luvattu maa.

4 kommenttia:

että tahdon oppia tietämään
mitä yritit sanoa
nään jo nyt paljon kauemmas